lauantai 28. tammikuuta 2017

Kyllä on kummallista



1. Ulkomaalaisten vokaalitajuttomuus

En ikinä lakkaa ihmettelemästä sitä välinpitämättömyyttä, jolla eräät kielet suhtautuvat vokaaleihinsa. Kyllähän ne periaatteessa tiedetään, luetellaanhan ne kieliopissakin - mutta siihen se sitten jääkin. Otetaan malliksi englanti. Eivät rassukat oikein tunnu tietävän miten vokaalejansa ääntäisivät. Katsotaanpa luetteloa:

Kirjoitetaan A, lausutaan EI. Kirjoitetaan E, lausutaan II. Kirjoitetaan I, lausutaan AI... Voiko sen humalaisempaa ja sekavampaa kuvitella? Osaavatko edes muodostaa vokaaleja suullaan? Englantilaisesta Wikistä olen nähnyt ääntämisen tarkennekirjoitusta, joten ainakin joku osaa kirjaimet. Mutta missä opetettaisiin sitten, että A on A, eikä EI tai jotain muuta?

Englantilaisilla ei näy olevan mitään järjellistä perustetta oikeinkirjoitukselleen. Sen osoitti jo G.B.Shaw (tai joku häneen sekoitettu) kuuluisalla ilmaisullaan GHOTI. Sehän äännetään "fiš" ja kirjoitettaisiin 'fish' (outoa, tuo sanahan äännetäänkin ihan niinkuin kirjoitetaan!).  GHOTIssa se GH tulee sanasta "enough" joka äännetään 'inaf', eli siis mikään ei päde tuossa sanassa. E on I, OU on A, ja GH on F. GHOTIn "i" tulee sanasta "women" (!?) ja "ti" tulee vaikkapa sanasta "notion". Miten tuo kansa yleensä pystyy pitämään päänsä selvänä?

Eivät asiat ole sen paremmin ranskalaisillakaan. Kun he yrittävät kirjoittaa vettä merkitsevän sanan, he töhräisevät paperille ensimmäiset vokaalit jotka tulevat mieleen, E ja A, ja otettaisko vielä U: "eau". Ja kun he ovat tämän saaneet vaivalla aikaan, he onnellisina lukevat että 'oo'...

Tulee vielä mieleen, miten kompuutterien tultua Suomen kouluihin äidinkielen symboliksi tuli AI. Sen vuoksi että englannissa ei ole äätä. Jaa että ei ole? Mitenkäs äännetään bad, bat, had, hat? Ja niinpä kiltit syrjäseutulaiset kai yhä opettavat lapsille Aidinkielta.

2. Nyhtö

Jo muinaisegyptiläinen Nefernefernefer tiesi miten nyhtää tri Sinuhelta tämän omaisuuden. Tänäpänä ravitsemusvalveutuneita onnettomia asiakkaita nyhdetään ruoilla joiden nimissä ei edes kaihdeta tätä sanaa. On nyhtöpossua ja jopa nyhtökauraa.

Voin hyvin kuvitella miten kunnolla pehmennyttä sianlihaa nyhdetään soiro soirolta pieninä palasina. Mutta kuvitelkaa pitelevänne kauranjyvää sormienne välissä, ja alkavanne sitten nyhdellä sitä. Ei onnistu, sanon minä.

Pelkäänkin, ettei se nyhtäminen tähän lopu. Kohta meillä on nyhtömaitoa ja nyhtökivennäisvettä. Ja väki ostaa. Nyhtää sitä nyhtöä sisuksiinsa, ja kun poiston aika tulee, nyhtäen sekin kai sitten käy.

3. Naiset

N-sanan käyttäminen on riskialtista. Jos sen sanoo mies, kysymyksessä saattaa olla ns. vihapuhe. Minkään muun arveluttavan sanan kohdalla ei ns. vaihtoehtoisten faktojen esiintymistiheys ole niin suuri kuin n-sanan. Kiinnostavaa onkin, että käsitteen "vaihtoehtoinen fakta" on keksinyt presidentti Trumpin kaunis naispuolinen avustaja ja kampanjapäällikkö.

Nyt minun rohkeuteni pettää pahan kerran, ja valitsen vaihtoehdoista turvallisimman. Lopetan tähän.

3 kommenttia: