perjantai 22. toukokuuta 2015

Venäjän pelokas, vihainen, pimeä sielu





"Katsohan karttaa". Fjodor sanoi. "Silmäilitpä täältä Moskovasta mihin tahansa suuntaan, aina tulee jossakin vastaan raja jonka takana on vieraita kansoja. Muukalaiset ovat ympäröineet meidät joka suunnalta. Kaikkialta suuntautuvat katseet meihin, eivätkä ne katseet ole ystävällisiä. Kaikilla on jotain meitä vastaan. Kaikki odottavat heikkoa hetkeämme, jotta pääsisivät meihin käsiksi. Monet haluavat meidän ottamiamme maita takaisin. Mutta me otimme ne, jotta vihollinen olisi yhä kauempana".

"Katsos, me pelkäämme koko ajan. Ja me häpeämme sitä että pelkäämme. Kultaisen Ordan mongolit ja tataarit tappoivat ja ryöstivät meitä. Siitä lähtien enkelit ja demonit ovat taistelleet sieluistamme. Meidän sielumme on, näetsen, sairas. Sielussamme on koskaan päättymätön sota. Demonit hyökkäävät sielumme kimppuun kaikkialta, niin ulkoa kuin sisältä. Vaikka kuinka kultaisimme Kremlin kupolit, jossakin saattaa olla vieläkin kultaisempia kupoleita, ja monet haluavat meidän kultamme itselleen".

"Pahimmat demonit tulevat kuitenkin ulkopuolelta. Eurooppaa emme pelkää, se on heikko ja haluaa voittaa aikaa neuvottelemalla. Saksa tosin on tänään vahvempi kuin Hitlerin aikana. Juuri se huolestuttaa meitä. Saksan menestys vähentää meidän kunniaamme Berliinistä 1945. Toinen suuruutemme symboli on Krim. Onhan toki totta että se on ollut meidän vasta vähän yli kaksi sataa vuotta. Se kertoo kuitenkin siitä, että olemme lopullisesti kukistaneet Kultaisen Ordan viimeisetkin jäännökset. Ja Krimin kunnia tulee pysymään meillä ikuisuuteen asti. Mutta pahin demoneista on Yhdysvallat. Toivomme, ja haluamme sen myös osoittaa, että tuo mahti perustuu valheeseen ja propagandaan, ja että heidän moraalinsa ja voimansa on mädäntynyttä. Että heidän kultaiset kupolinsa lopultakin ovat vain elokuvien illuusiota".

"Koska häpeämme sitä että pelkäämme, meidän on herkeämättä toisteltava itsellemme ja muille, miten me olemme kuitenkin mahtavia, mahtavampia kuin meidän vihollisemme. Se antaa meille lohtua. Se paisuttaa venäläistä sydäntä muistelemaan niitä kertoja kun todella voitimme vihollisemme. Kerran marssimme Euroopan sydämeen! Se mikä Napoleonilta ja Hitleriltä epäonnistui, se onnistui meiltä!"

"Heikkoutta me pelkäämme eniten. Ehkä sen vuoksi että pelkäämme itse olevamme heikkoja. Me palvomme voimaa, ja sitä edustaa vertauskuvallisesti vahva johtaja. Suuri tsaarimme Ivan Groznyi oli varmasti hullu mies, mutta hän oli vahva ja tapatti väkeä yhtä vääjäämättä kuin mongolikaanit. Ja olet varmaan lukenut kaimani kirjasta mitä Suurinkvisiittori puhui Kristuksen kanssa? Ulkopuolinen maailma pelkää meidän vahvuuttamme, ja meidän on pysyttävä lujina. Meidän on vältettävä kaikkea minkä voi tulkita heikkoudeksi."

"Me tulemme työntämään ulkomaailman yhä kauemmaksi. Otamme tavalla tai toisella takaisin sen minkä olemme menettäneet, ja luomme rajojemme ulkopuolelle riittävän laajan neutraalin turvavyöhykkeen, ehkä Atlantille asti. Vain silmänkantamattomiin ulottuva valtamme voi rauhottaa meitä, ja työntää sieluamme uhkaavat demonit pois näkyvistä".  


5 kommenttia:

  1. KR
    onneksi Tyynelle Valta merelle ei niin vain: katsos, siellä se Kim Jong-un.

    VastaaPoista
  2. Eikö Venäjän selittäminen (länsi/USA)fobian kautta ole sama helppo keino, millä homoliittoja puolustavat hyökkäävät miehen ja naisen klassista avioliittoa kannattavia vastaan: toisella tapaa ajattelevat ovat foobikoita, joiden tulee eheytyä ajattelemaan kuten me, valtaenemmistö? Mediahan selittää Venäjääkin nimenomaan juuri noin.

    Itse en ole Venäjän ihailija enkä sen toimien kannattaja. Voit uskoa. Mutta on yksi asia jossa huomaan ajattelevani toisin. Venäjä on nimittäin edelleen maa, joka päättää kaikista omista asioistaan. Se määrää omista rajoistaan, ja siitä ketä maassa asuu, sillä on oma raha ja varmasti vahva kansallinen identiteetti. Se ei ole integroinut itseensä meidän länsimaisia arvojamme, mihin sillä on tietenkin täysi oikeus. Se ei kuulu valtioliittoihin, jossa kaikki ovat riippuvaisia toisista ja todellista itsenäistä päätäntävaltaa on rajoitettu kuten meillä EU-kansalaisilla ja hang-around natojäsenillä.

    Ehkä meitä ärsyttää Venäjässä tuo, erityisesti. Venäjän rohkeus ja itsepäisyys olla Venäjä eikä jokin laimennettu globaalikulttuuri. Jos on näin, niin mehän tässä pelkäämme. Me tottelemme EU:ta kuin opettajaamme, mutta Venäjä määrittelee itse itsensä.

    Tällä en tarkoita että hyväksyisin lainkaan Venäjän väkivaltaisia toimia rajoillaan, ihmisoikeuksien loukkauksia ja mahtailua. Mutta en kylläkään kannata länsimaisen demokratian pakkoviemistä Venäjälle ja Venäjän pakottamista euron ja dollarin ja Down Jones-indeksin ruotuun.

    En pelkää myöskään että Venäjä tulee meidän rajan yli. Venäjän kanssa selviää suomalainen maltilla ja ystävyydellä ellei siellä sitten ole vallalla saksalais-eurooppalaisperäinen (!) ajatusvirhe, kommunismi. Se nimittäin oli myös niin globaali- ja universaaliaate että se kyllä tuli rajan yli karmealla tavalla ja sitä, siiis eurooppalaisvirtausta, oli minunkin isäni pysäyttämässä Kannaksella. Kommunismin siemen kylvettiin Pariisissa 1789, jatkojalostettin Saksassa ja pakkovietiin Venäjälle (kuin demokratiaa nyt?), jossa pieni Saksan keisarin rahoittama bolsevikkijoukko kaappasi vallan. Tämän tiedämme oikein hyvin.

    Eli perspektiiviä Venäjän suhteen. Kari, sinulla on varmasti sitä, mutta medialla ei. Pääasia että jokapäivä syntyy uusi Venäjä on kamala mörkö-lööppi.

    Lopuksi totean, että Venäjän laittomat sotatoimet on lopetettava välittömästi ennen kuin on myöhäistä. Sitä tuskin edistää jenkkijoukkojen lähettäminen Ukrainaan, mikä nyt jo tapahtuu kun kouluttajia on sinne viety. Mutta miksei tätä "jenkki-invaasiota" kukaan vastusta? Autas, kun USA on jossakin muualla tekemässä välttämätöntä työtä, niin johan Suomessa älähdetään.

    taantumuksen torvi

    VastaaPoista
  3. Minä en keksinyt noita asioita itse, vaan ne ovat venäläisten itsensä eri yhteyksissä ja eri aikoina esittämiä luonnehdintoja, kirjailijoiden varsinkin. Sen vuoksi panin esittäjäksikin "Fjodorin". Juttu oli vapaa kirjallinen sovellus näkemyksistä, jotka enemmän tai vähemmän toistuvat kirjallisuudessa.

    VastaaPoista
  4. Ok, venäläisten omaa tekstiä...hienosti kasattu, olisi pitänyt tajuta.

    Mutta Putin ja kannattajansa eivät kyllä tunnu meitä pelkäävän esittämilläni perusteilla (Venäjä on rohkeasti Venäjä eikä suostu laimentumaan globaalikulttuuriksi), meidät Nato-kiihkoilijat ja media Venäjää kylläkin. Kun avaa IS:n tai IL:n sivut niin siellä on aina se jokapäiväinen "ne jyrää meitin"-uutinen.

    Itse olen muuten voimakas länsimaisen perinnön kannattaja, ja haluan meidän kuuluvan nimenomaan länteen eikä kumartavan itään. EU:ta en kovin läntisenä pidä. Se on byrokraattinen eliittivirkamiesrakennelma, joka ei ole mielestäni aitoa länttä laisinkaan. Siksi prosentti ( ! ) minusta on Venäjän puolella, kun Venäjä ei halua alistua EU:n edessä. No, Englannista saatiin sentään positiviisia merkkejä sen tosilännen paluusta vaaleissa.

    Luulen että me pärjäisimme parhaiten Venäjän kanssa tekemällä kauppaa niiden kanssa. Emme kumartamalla suomettumishengessä, mutta emme myöskään panikoimalla itsemme Natoon. Voin olla täysin väärässäkin.


    t.t

    VastaaPoista
  5. Hyvin oivallettu, vanha rakas ope. Tuolta se tuntuu varmaankin, kun katsoo sieltä tännepäin. Terveisin Lemmikki ,( silloin kauan sitten Louhimies.) Nyt Valkeameri

    VastaaPoista