Tulin sattumalta katselleeksi Femma-kanavalta Ruotsin ja Venäjän välisen jääkiekko-ottelun kolmannen erän. Onhan se hauska että Yle lähettää edes Ruotsin otteluita... Kiinnitin huomiota selostukseen, joka todellakin on erilaista kuin Suomessa. Länsinaapuri ei näissä selostuksissa piehtaroi Tali-Ihantalassa, vaan ottaa homman analyyttisesti.
Ruotsi lähti viimeiseen erään 3-1 tappiolla. Selostajat arvelivat, että Ruotsi väsyttää nuoret venäläiset, ja että jatkoaikaa nämä eivät tule kestämään. Silloin Ruotsi luultavasti voittaa tämän Tsekin turnauksen, sillä jäljellä on vain Suomi sunnuntaina.
Taustaksi on mainittava, että Suomi on voittanut kaikki neljä viimeksi pelaamaansa ottelua, ja nyt sekä Venäjän että Tsekin. Ruotsi sen sijaan oli hävinnyt kaksi kertaa Sveitsille ja nyt Tsekille.
Selostajat olivat koko ajan optimistisia, ja kehuivat joskus vastustajallekin menneitä syöttöjä "periaatteessa hyvinä ideoina". Kun Ruotsi sitten sai kavennusmaalin, selostajat alkoivat olla varmoja jatkoajasta. Sitä ei kuitenkaan tullut, vaan Venäjä voitti pelin 4-2.
Jos Suomi häviää Ruotsi-pelin, Tsekki - Venäjä -ottelun voittaja voittaa myös Tsekin turnauksen, ja Ruotsi jää viimeiseksi. Sen sijaan Ruotsi voi voittaa koko Euroturnauksen, jos Venäjä voittaa Tsekin...
Mutta tarkoitukseni ei ollut kilpailla urheilutoimittajien kanssa, vaan verrata suomalaista ja ruotsalaista selostustapaa keskenään. Jääkiekkoselostuksia käytti nimittäin hyväkseen myös kielentutkija Frode Strömnes 1970-luvulla, ja sai idean siitä että kieli vaikuttaa ihmisen maailmankuvaan ja maailman hahmottamiseen yllättävän suuresti.
Havaintomateriaalini ei toki riitä kovin pitkälle meneviin päätelmiin, mutta kyllä asenteissa tuntuu olevan isoja eroja Ruotsin hyväksi. Heidän ei ole tarvinnut sotia olemassaolonsa puolesta kuten meidän. Vaikka he hävisivätkin 200 vuotta sitten viimeisen sotansa, he ovat olleet hyvässä turvassa senkn jälkeen, meidän selkämme takana.
Mitenkäs pakinoitsija Olli sen sanoikaan: "Ruotsi sai 30-vuotisessa sodassa Bremenin ja Werdenin hiippakunnat, Etu-Pommerin ja osan Taka-pommeria. Suomi sai 30-vuotisen sodan marssin, ja se sillä on vieläkin".
Taustaksi on mainittava, että Suomi on voittanut kaikki neljä viimeksi pelaamaansa ottelua, ja nyt sekä Venäjän että Tsekin. Ruotsi sen sijaan oli hävinnyt kaksi kertaa Sveitsille ja nyt Tsekille.
Selostajat olivat koko ajan optimistisia, ja kehuivat joskus vastustajallekin menneitä syöttöjä "periaatteessa hyvinä ideoina". Kun Ruotsi sitten sai kavennusmaalin, selostajat alkoivat olla varmoja jatkoajasta. Sitä ei kuitenkaan tullut, vaan Venäjä voitti pelin 4-2.
Jos Suomi häviää Ruotsi-pelin, Tsekki - Venäjä -ottelun voittaja voittaa myös Tsekin turnauksen, ja Ruotsi jää viimeiseksi. Sen sijaan Ruotsi voi voittaa koko Euroturnauksen, jos Venäjä voittaa Tsekin...
Mutta tarkoitukseni ei ollut kilpailla urheilutoimittajien kanssa, vaan verrata suomalaista ja ruotsalaista selostustapaa keskenään. Jääkiekkoselostuksia käytti nimittäin hyväkseen myös kielentutkija Frode Strömnes 1970-luvulla, ja sai idean siitä että kieli vaikuttaa ihmisen maailmankuvaan ja maailman hahmottamiseen yllättävän suuresti.
Havaintomateriaalini ei toki riitä kovin pitkälle meneviin päätelmiin, mutta kyllä asenteissa tuntuu olevan isoja eroja Ruotsin hyväksi. Heidän ei ole tarvinnut sotia olemassaolonsa puolesta kuten meidän. Vaikka he hävisivätkin 200 vuotta sitten viimeisen sotansa, he ovat olleet hyvässä turvassa senkn jälkeen, meidän selkämme takana.
Mitenkäs pakinoitsija Olli sen sanoikaan: "Ruotsi sai 30-vuotisessa sodassa Bremenin ja Werdenin hiippakunnat, Etu-Pommerin ja osan Taka-pommeria. Suomi sai 30-vuotisen sodan marssin, ja se sillä on vieläkin".
Sotien aiheuttamat kansalliset traumat kestävät aikansa, mutta harvemmin kahtasataa vuotta. Suomen menetys oli aikanaan Ruotsille melkoinen shokki, ja jos jääkiekkoa olisi pelattu 1800-luvun puolivälissä, olisi ruotsalaisselostajien lähestymistapa saattanut olla Venäjä-otteluissa hieman vähemmän analyyttinen kuin se on nyt.
VastaaPoistaSuomen sodan trauma näkyy Ruotsissa enää sellaisissa hellyttävissä kuriositeeteissa kuin vaikkapa ruotsalaiskadettien juhlauniformu: siinähän on hihassa kolme nappia, joista kaksi on vierekkäin aivan hihan suussa mutta kolmas on ommeltu vähän erilleen. Kahden ensimmäisen sanotaan symbolisoivan Sveaa ja Götaa ja kolmas on tietenkin Suomi. Suomi-nappi on hieman syrjässä kuitenkin vain niin kauan kuin Suomi on erossa muusta kuningaskunnasta; kun Suomi on valloitettu takaisin, myös nappi ommellaan takaisin Svean ja Götan rinnalle, minne se tietysti kuuluukin...
Miesten takin hihanapit on selitty sillä, että siten estettiin herroja pyyhkimästä nenäänsä rahvaanomaisesti hihaansa vaan käyttämään nenäliinaa. Innovaation takana näyttääkin siis olevan ruotsalainen nästyykitehtailija/nappikauppias.
VastaaPoistaTuossa on kyllä perää, että suomalaisissa joukkuepeliselostuksista puuttuu sellaista analyyttista, tulevaisuuteen katsovaa optimismia. Ihan hyvässäkin tilanteessa alkaa usein sellainen "oi, voi voi, ettei nyt vaan kävisi huonosti" - mantra.
VastaaPoistaZaragoza 2 - Athletic Club 0. Ensi kausi, uudet kujeet ;)
Ja sitten kävikin niin, että Tsekki voitti Venäjän ja Suomi Ruotsin. Suomi voitti Tsekin turnauksen, Ruotsi oli viimeinen. Tsekki voitti koko Eurooppa-sarjan, Suomi oli toinen ja Ruotsi viimeinen. Kaikki viittaa siis siihen, että Ruotsi peittoaa kisoissa Suomen pahanpäiväisesti ja pääsee mitaliotteluun! :D
VastaaPoista