torstai 7. huhtikuuta 2011

Kuin salama! Skandaali Pernambuco-oopperan esityksessä!

Helsingin Yhtenäiskoulussa tein oppilaille "oopperoita", näytelmiä ja kantaatteja. Lukuvuonna 1970-71 vein V luokan kanssa televisioon heille tekemäni oopperan "Kuin salama..." (Katkelma oopperasta Pernambuco, kirjoittanut pakinoitsija Olli). Valitettavasti teevee ei välittänyt säilyttää nauhaa; jäljellä on vain harjoituksissa ottamiani kuvia ja ääninauhan kopio. Ooppera alkaa näin:Pernambuco (Jan Rydman) on laulaen, orkesterin säestämänä kohottanut tikarinsa surmatakseen rakastettunsaOlivian (Tytti Markkula), joka laulaen, orkesterin säestämänä huutaa apua. Hänen ystävättärensäZinaida (Marja Aalto) juoksee laulaen, orkesterin säestämänä etsimään apua, huomaamatta että kunnon miesOrinoco (Tomi Päiväläinen) jo laulaen, orkesterin säestämänä on rientämässä avuksi.

Kuten huomataan, päähenkilöiden hahmot edustavat oopperataiteen eri aikakausia. Samoin tekee myös kuoro. Poikavaltaisen luokan tytöt ovat jonkinlaisia viikinkiamatsoneja tai oikeammin valkyrioita,
kun taas pojat muodostavat kolme ryhmää, roomalaiset soturit, kreikkalaiset soturit, ja jääkiekkosoturit (mustine silmineen ja laastaroituina):




Ooppera etenee "kuin saalamaa" aarioiden ja kuorokohtausten siivittämänä. Kukin päähenkilö laulaa (liikkumatta omilta paikoiltaan) aarioita odotettavasta surmatyöstä: "Mää iisken, iihihiihi-hiisken petolliseen sun syydämeen tän tii tän tii tän tiikarin!", kuoro toteaa väliin "Kuin saalamaa...", ja kumpuaapa neito Zinaidalta herkkä ariosokin "Mä juoksen kuin lentää lintu pieno, min kaikuu laulunhelkkä vieno, kun kaukaa sinivuorten takaa aurinko säteitänsä jakaa..."

Tässä tilanne kun asiat oopperassa vielä ovat hyvin, tai siis hyvin huonosti...
Sitten tapahtuu skandaali. Lavalle kiipeää isäntämies Taavetti Kallenpoika Mähönen, joka ilmoittaa, että "se on niin halavatun pitkäpiimäinen salama että teillä on sitä varrotessa aikaa reilata minunkin asiani!", ja ryhtyy puhumaan Puhunperän tieossuuskunnan papereista jotka ovat viipyneet Helsingissä vuosikausia, ja ilmeisesti joutuneet tänne oopperatalon käsiteltäviksi. Kaikki menee hösseliksi, ja Taavettiinkin tarttuu oopperan henki, kun häntä kuoron toimesta raahataan pois näyttämöltä: "Paperit tänne! Kuin saalamaa..."

Tarkkasilmäinen havainnoija voinee Tieteen päivien edesmenneen pääsihteeri Pernambucon lisäksi bongata kuvista mm. arkkitehti Ilosen, toimittaja Leikolan ja kirjailija Nummen...

6 kommenttia:

  1. Ah, sattuu suoraan oopperan rakastajan sytämmeen... Toimiko säveltäjä myös puvustajana; erityisesti valkyriat, sanoisinko, pistivät silmään...
    Tervyysin
    SEW

    VastaaPoista
  2. No idea oli kyllä minun, mutta puvustajat ja maskeeraajat tekivät kyllä työnsä itsenäisesti. Valkyyrioiden rintapanssarit olivat kyllä mielestäni vähän ylimitoitetut, kun esittäjillä ei ikänsä vuoksi edes ollut varsinaista sijoituspaikkaa niille... ;) Neiti Olivian maskeeraus ja puvustus olivat kyllä parasta, samoinkuin hänen upeasti pitämänsä pitkästynyt ja välinpitämätön mondeeni ilmeensä!

    VastaaPoista
  3. Vaikutti aika hauskalta projektilta. Olisi hauskaa jos meilläkin koulussa joskus jotain tuollaista :-D
    Mukavaa sunnuntai-iltaa! :-)

    VastaaPoista
  4. Ah! Muistan nähneeni tämän televisiosta. Ohjelman innoittamana lainasin kirjastosta kaikki löytämäni Ollin kirjat ja ahmin ne. Olin n. 12 vuoden herkässä ja vaikutuksille alttiissa iässä.

    Hannu

    VastaaPoista
  5. Hannu, onpa hauskaa että muistat tämän! Olit suunnilleen saman ikäinen kuin nuo esittäjätkin... Ollin näytelmiä tietysti harrastettiin enemmänkin koulussamme. Mutta onhan Olli meidän pakinataiteemme suurmestari. "Puhalsi kohtalaisen navakasti koillisen ja luoteen väliseltä suunnalta kukkopilliin mustapartainen mies..." "Yliesierikoisapulaisvaravaurioraivausvuorovarausratkaisupäällikkö"... tai runo "Yli kaiken":
    "Auto ylittää rautatien.
    Vauhti ylittää ymmärryksen.
    Juna ylittää auton."

    VastaaPoista
  6. Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista