keskiviikko 11. elokuuta 2010

Mari Muro - Marikansan suurenmoiset laulut 1

1970-luvulla törmäsin tšeremissien eli marien kansanlauluihin. Sekä äänitteitten että varsinkin L.Vikárin & G.Bereczkin suuren kokoelman avulla huomasin, että suomenheimoisten kansojen musiikissa marien laulut ovat aivan omaa luokkaansa. Niiden esittäminen on vaativaa: ääniala saattaa olla täydet kaksi oktaavia, melodiakaaret ovat laajoja, ja esittäminen vaatii myös jonkin verran improvisointikykyjä.

Merkillistä on, että marien laulujen aiheet ovat rajoittuneet nuorten tyttöjen ja aikuisten naisten aiheisiin. Kehto- tai lastenlauluja heillä ei omasta takaa näytä olleen. Rakkaus perhettä, kylää tai yhteisöä kohtaan on yksi aihe, keväiset lemmenlaulut toinen, ja jäähyväiset kolmas keskeinen aihe. Jälkimmäiset liittyvät sotaväenottoon; jo keisarin aikana oli tavallista että sotaan viedyt nuorukaiset eivät koskaan palanneet.

Marit asuvat monen tasavallan alueella. Läntisimmät ovat vuori- ja metsämareja, osittain Marin tasavallan (Mari El) alueella. Itäisemmät ovat suurelta osalta niittymareja, ja heitä asuu myös naapurialueilla, jonne he aikoinaan pakenivat käännytystä ja vainoja. Stalin tapatti 30-luvulla mariälymystön, mutta Neuvostoliiton myöhäisempinä vuosikymmeninä heidän asemansa parani huomattavasti. Nyt, "vapauden" aikana vainot ovat jälleen kiihtyneet, ja marin kielen ja kulttuurin asema on käynyt hyvin vaikeaksi.

Marilaisilla laulumelodioilla on varsin yleisenä merkillinen ominaisuus: kun säkeistön alku on laulettu, sama melodia lauletaan uudelleen alempaa, hyvin usein peräti kvintin verran. Tästä johtuu sävelmien valtavan laaja ääniala. Kuvassa alla on alku komeasta laulusta Oj, joltašem, poč oknatêm ("Kultaseni, avaa akkunasi"), jossa tuo ääniala on tasan kaksi oktaavia.



Olen suomentanut ja sovittanut kuoroilleni tämän ja toista kymmentä muuta marilaulua. Tässä on tuo laulu eräänä kuorosovituksena:




Valitettavasti minulla ei ole tähän hätään äänitettä lauletusta versiosta, joten on tyydyttävä musiikkiopistojen käyttöön tekemääni sovitukseen englannintorvelle ja jousikvartetille osoitteessa
http://web.me.com/karirydman/Sivusto/Op.124_Mari_muro.html

Laulun mahtava nousu jää tässä vähän vajaaksi, senkin takia että musiikki on kirotun tekijänoikeuslain takia koneen soittamaa. Samoin on poissa sanojen osuus, varsinkin poikien ovelan-eroottinen houkutus:

Kultaseni, akkunasi avaa, mansikoita sulle toin!
Käänny tänne, mansikkaiset kasvos että nähdä voin!

Akkunasi, puutarhasi avaa, kauniit omenasi poimisin!
Luokse tule, polvelleni istu, sitten kanssas leikkisin!


Suomennos on melkein sanatarkka. Jälkimmäisessä säkeistössä maripoika tosin kysyy, että jos tyttö ei avaa "puutarhaansa", kuka sitten poimii hänen "omenaisensa"... Alkutekstissä esiintyy sana olma, omena. Tutunmuotoinen on myös lauluissa usein esiintyvä olmapu, omenapuu. Seuraavissa postauksissa esittelen marien muroja (muro = laulu, muram = laulan) lisää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti